Naiset ja talous

Vuonna 2006 Suomen UNIFEMin tiedotushanke keskittyi teemaan "Naiset ja talous". Näille sivuille olemme koonneet sukupuolta ja taloutta käsittelevää materiaalia, jonka toivomme hyödyttävän opiskelijoita, kansalaisjärjestöväkeä ja kaikkia naisten asemasta ja talouden kiemuroista kiinnostuneita. Sivustomme tarjoaa tietoa ja ajattelemisen aihetta köyhyydestä, talouden globalisaatiosta, naisten asemasta työelämässä, sukupuolitietoisesta budjetoinnista, sekä feministisestä taloustieteestä. Toivomme, että lukijat löytävät sivustoltamme tiensä myös hyödyllisen lisätiedon pariin.

Mitä tekemistä sukupuolella on talouden kanssa?
Talouden rakenteet eivät kohtele sukupuolia samalla tavalla. Ensinnäkin suurin osa maailman köyhistä on naisia. Köyhyys altistaa naiset monenlaiselle syrjinnälle ja rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan vaatia oikeuksiaan. Naisilla on maailmanlaajuisesti huomattavasti miehiä heikommat taloudelliset ja poliittiset vaikutusmahdollisuudet ja he ovat pahasti aliedustettuina päätöksentekopaikoilla.

Talouspolitiikassa ja taloudellisissa instituutioissa kuten verotuksessa, kauppa- ja palkkausjärjestelmissä, ei ole useinkaan onnistuttu huomioimaan niiden erilaisia vaikutuksia naisiin ja miehiin. Myös taloustieteellisissä laskelmissa naiset ja esimerkiksi naisten kodeissa tekemä palkaton työ jäävät usein näkymättömiksi.

Talous ei kuitenkaan ole muusta elämästä erillinen sfääri, vaan naisten yhteiskunnallisen ja taloudellinen asema kulkevat käsi kädessä ja vaikuttavat toisiinsa. Nämä vaikutukset jäävät näkemättä, mikäli talouteen suhtaudutaan täysin sukupuolineutraalina asiana.

Potkua politiikkaan:
Suomella velvollisuus toimia taloudellisen tasa-arvon hyväksi
Saatamme helposti kuvitella, että talouspolitiikan sukupuolivaikutusten huomioiminen ja naisten taloudellisen aseman parantaminen ovat yksittäisten päätöksentekijöiden varassa. Suomen valtio on kuitenkin sitoutunut edistämään sukupuolten taloudellista tasa-arvoa kansallisen tasa-arvolain ja eduskunnan ratifioimien kansainvälisten sopimusten nojalla.

Kehityspolitiikassaan Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteisiin, joita ovat muun muassa äärimmäisen köyhyyden vähentäminen ja sukupuolten tasa-arvon lisääminen. Suomea velvoittaa myös Pekingin toimintaohjelma, jonka kohtaan "naiset ja talous" on kirjattu konkreettisia suosituksia naisten köyhyyden vähentämiseksi.
Päävastuu Pekingin toimintaohjelman toteuttamisesta on valtioiden hallituksilla ja seurannasta vastaa YK:n yleiskokous. Pekingin toimintaohjelman yhtenä toimeenpanevana elimenä toimii YK:n naisten kehitysrahasto UNIFEM.

Lähteet:

• UNIFEM
• Womenwatch: Women and the Economy
  
• Anastasia Laitila: Talouden globalisaatio ja naiset