Ilmastonmuutos on pohjimmiltaan epäoikeudenmukainen, sillä rikkaat voivat välttää suuren osan ilmastonmuutoksen seurauksista joko siirtymällä toisille alueille, tai voivat muilla keinoin suojella omaisuuttaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten köyhät ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja yhteisöt, vaikka rikkaat teollisuusmaat ovat pääosin vastuussa ongelman aiheuttamisesta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri sosiaalisiin ryhmiin eri tavoin. Sen ennakoidaan voimistavan entisestään jo olemassa olevia eriarvoisuuksia. Tyypillisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat eniten niitä, jotka ovat muutenkin haavoittuvimmassa asemassa. Köyhimpien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuudet sopeutua ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ovat heikot. Köyhät naiset ovat ilmastonmuutoksesta eniten kärsiviä ryhmiä lasten, vanhusten ja marginalisoituneiden ryhmien ohella. Tiettyjen maantieteellisten alueiden, kuten Afrikan ja pienten saarivaltioiden, arvioidaan myös olevan erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Ilmastonmuutos ihmisoikeuskysymyksenä

Ilmastopolitiikan lähtökohtana on ollut tavoite ehkäistä ”vaarallinen” ilmastonmuutos. Kysymys siitä, mikä on ”vaarallinen”, kun vaikutukset eri puolilla maailmaa ja eri ryhmille ovat erilaisia, on poliittinen ja eettinen. Minkälainen vaara on hyväksyttävissä – ja kenelle?

Ihmisoikeuksien näkökulmasta ilmastonmuutos uhkaa suoraan ja välillisesti perusoikeuksien toteutumista, kuten oikeutta elämään, ruokaan, asumukseen ja terveyteen. Ilmastonmuutos tekee myös valtioille kansalaisten oikeuksien turvaamisesta entistä haastavampaa.

Koska kaikkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei voida ehkäistä, ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta päävastuussa olevien maiden turvata kompensaatiota lämpenemisen vaikutuksista kärsiville maille.

Mikä tekee naisista erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille?

Haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille riippuu sosiaalisista, taloudellisista, ympäristöllisistä ja maantieteellisistä seikoista. Köyhät naiset ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille johtuen sosiaalisesti rakentuneista sukupuolirooleista ja toimintatavoista. Naisten haavoittuvuutta lisäävät myös puutteelliset omistusoikeudet, päätöksenteosta syrjäyttäminen ja vaikeudet saada tietoa ja taloudellisia palveluita.

Erityisesti köyhissä yhteiskunnissa naisilla on tyypillisesti tärkeä rooli luonnonvarojen hallinnassa ja riittävän ravinnon turvaamisessa perheelle. Maatalous on elinkeinona erityisen herkkä ilmastonmuutokselle ja heikkenevät sadot tekevät riittävän ruoan saamisesta epävarmempaa. Paitsi ilmasto-olosuhteiden muuttuminen, myös yleistyvät tuholaiset tekevät maataloudesta työläämpää ja epävarmempaa, jolloin naisten työmäärä lisääntyy. Naisten on monissa maissa vaikea saada esimerkiksi omistusoikeutta maahan, lainoja tai maatalouspalveluita, mikä vähentää heidän mahdollisuuksiaan investoida maaperän suojeluun tai ottaa käyttöön ympäristön kannalta kestävämpiä viljelymuotoja. Lisäksi naiset ja tytöt kärsivät ruoan vähyydestä usein sosiaalisista syistä miehiä enemmän.

Ilmastonmuutoksen seurauksena puute vedestä lisääntyy monilla alueilla, jolloin veden keräämiseen kuluu enemmän tyttöjen ja naisten aikaa. Pidemmät vedenhakumatkat voivat olla tytöille ja naisille myös turvallisuusuhka.

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sairaudet uhkaavat enemmän naisten terveyttä, sillä heidän pääsynsä hoitoon on miehiä epävarmempaa. Lisääntyvät sairaudet myös lisäävät naisten työtaakkaa, sillä perheen sairaista huolehtiminen on usein heidän vastuullaan.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tulvien, myrskyjen ja kuivuuksien kaltaiset sääilmiöt yleistyvät ja voimistuvat. Naiset ja tytöt ovat myös tällaisissa katastrofitilanteissa miehiä haavoittuvampia, ja naisten ja lasten todennäköisyys kuolla katastrofitilanteessa on jopa 14 kertaa suurempi kuin miesten. Esimerkiksi tieto uhkaavasta vaarasta ei myöskään välttämättä tavoita naisia ja lapsia yhtä hyvin kuin miehiä.

Erityisesti katastrofitilanteissa ja niiden jälkeisissä tilanteissa tilan, yksityisyyden ja normaalien rutiinien puutteen on havaittu edistävän miesten turhautumista, mikä voi purkautua väkivaltana naisia ja lapsia kohtaan.

Naiset muutoksentekijöinä

Naiset eivät kuitenkaan ole vain haavoittuvaisia. Naiset ovat myös tärkeitä muutoksentekijöitä ja vaikuttajia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen torjumisessa. Naiset, jotka joutuvat elämään ilmastoon liittyvien uhkien kanssa, ovat kehittäneet tehokkaita selviytymisstrategioita, ja ovat muun muassa sopeuttaneet viljelymenetelmiä tai laajentaneet viljelykasvivalikoimaa. Luonnonvarojen ja ympäristön tärkeinä hallitsijoina ja kehityksen tekijöinä naisilla on tarvittavaa tietoa ja taitoa yhteisöjen kestävyyden lisäämiseksi.

Jotta yhteisöjen ja kansallisella tasolla voitaisiin laatia tehokkaita strategioita sopeutumiseen päästöjen vähentämiseen, on tärkeää antaa naisille yhtäläinen mahdollisuus osallistua prosesseihin. Sen lisäksi, että pitää huomioida ilmastonmuutoksen erilaiset vaikutukset eri sukupuoliin, pitää myös tunnistaa eri ikäisten ja eri sukupuolta olevien ihmisten osaaminen ja tieto sopeutumisesta ja päästöjen vähentämisestä.

Ilmastonmuutosta koskevassa päätöksenteossa on erittäin tärkeää kuulla naisten ja lasten näkemyksiä. Naisten ja lasten ottaminen mukaan ilmastonmuutosta koskevaan päätöksentekoon voi paitsi tehdä sopeutumisesta ja ilmastonmuutoksen hillinnästä tehokkaampaa, myös voimaannuttaa heitä ja parantaa heidän yhteiskunnallista asemaansa.

Kirjoittaja toimii WWF Suomen ilmastoasiantuntijana