Marttaliiton kehitysyhteistyötä tehdään Länsi-Afrikassa Burkina Fasossa, erittäin köyhissä maaseutuyhteisöissä. Polttopuun hupeneminen alueella on suuri ympäristöuhka ja naisten ja tyttöjen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä haittatekijä. Vuosittain vaihtelevat kuivuudet ja väestönkasvu nostavat polttopuun hankintakustannusta ja pakottavat vaihtoehtoisten energialähteiden etsimiseen.
Tyypillisesti naiset tekevät kotipiirin ja pitkälti myös maanviljelyyn liittyvät työt, joten kumppanijärjestömme Pag-La-Yirin ravitsemus- ja hygienianeuvonta osuu perinteiselle ”naisten alueelle”. Kumppanijärjestön neuvontatilaisuudet ovat kuitenkin kaikille kyläläisille avoimia ja niissä pyritään kannustamaan sekä miehiä että naisia osallistumaan paremman ravitsemuksen ja puhtaan juomaveden takaamiseen omalle perheelle. Energiatehokkuuteen kannustetaan parannetuilla liesillä ja järjestön leipomossa on käytössä rinnakkain öljyuunin kanssa kaksi aurinkoenergiauunia.
Vaadi hallitukseltasi, vaadi itseltäsi
Toinen kanava, jota kautta Martat vaikuttavat kansainvälisesti ilmastonmuutokseen, on kansainvälinen kattojärjestömme Maailman maaseutunaisten liitto ACWW (Associated Country Women of the World). Järjestöllä on jäseniä 70 maassa ja vuosittain jäsenjärjestöillä on mahdollisuus hakea pieniä apurahoja oman yhteisönsä kehittämiseen. Viime vuosina erityisesti pienet vesihankkeet ovat olleet suosittuja.
Koko yhteisön terveydentila paranee kun puhdasta juomavettä on saatavilla. Vesisäiliöitä on rakennettu mm. Intiassa, Nepalissa, Kamerunissa ja Keniassa ja Tuvalun saarilla. Rakennushankkeisiin sisältyy aina myös koulutusta: miten vesisäiliöt tulee pitää puhtaina, miten vesi säilytetään kotioloissa hygieenisesti. Monet jäsenyhdistyksistä uskovat, että saatuaan koulutusta paikalliset naiset ovat parhaita resurssihenkilöitä kylissä tekemään tällaista työtä.
Vesijärjestelmien asentaminen kyliin on yksi tapa taistella sairauksia vastaan. Mm. Ndugussa Ugandassa paikallishallinto tuottaa teknisen tuen vesijärjestelmään, jossa pohjavesi ohjataan suojattuihin vesisäiliöihin.
Kotitarveviljely on monen pienprojektin keskiössä Intiassa ja Afrikan maissa. Mongolialaiset naiset ovat saaneet avustuksia taimien ja siementen myyntiin. Kauppa lisää perheiden tuloja ja hyvinvointia, mutta samalla sillä on positiivinen vaikutus ympäristöön kun puunistutus lisääntyy. Kamerunissa naisille opetetaan kananhoitoa, aivan kuten sitä opetettiin suomalaisille martoille Tanskassa 20- ja 30-luvuilla.. Tarkoituksena on saada entistä terveempiä kanoja ja turvattua toimeentulo naisten perheille. Myös kassavanviljely on tärkeä elinkeino.
Pienhankkeet eivät ole ainoa keino vaikuttaa naisten asemaan ilmastonmuutoksen kourissa. ACWW:llä on neuvoa antava status useissa YK:n elimissä. Kesällä 2007 suomalaiset järjestöt Marttaliitto, Finlands svenska Marthaförbund sekä Maa- ja kotitalousnaisten keskus emännöivät ACWWn 25. maailmankonferenssia Turussa.
Kokouksessa hyväksytyissä päätöslauselmissa jäsenjärjestöt sitoutuivat mm. vaatimaan kansallisilta hallituksilta investointeja puhtaaseen energiaan ja kansainvälisesti hyväksyttyjen vesiresurssien hallinnoinnin periaatteiden hyväksymistä. Erityisesti turvallinen juomavesi ja kasteluvesi ruokaturvan takaamiseksi kaikille ovat tässä keskipisteessä.
Mutta vaatimusten esittäminen hallituksille ja YK:lle ei riitä. Haluamme vaatia myös itseltämme ja kannustaa joka päivä positiivisiin tekoihin.
Martan ilmastoteko
Marttojen ympäristöneuvonnan keskeinen ajatus on, että jokaisella kulutusvalinnalla on aina ympäristövaikutus. Neuvonnalla kotitalouksia ohjataan tekemään mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavia valintoja, välttämään jätettä ja käsittelemään välttämättömät jätteet oikein.
Marttojen kotitalousneuvonta on koko järjestön 110-vuotisen historian ajan tarttunut ajankohtaisiin haasteisiin. Tänä päivänä ilmastonmuutoksen hidastaminen on meitä kaikkia koskettava suuri haaste. Martat vastaavat haasteeseen tarkistamalla kulutusvalintojaan. Valinnat ovat pitkälti samoja, joita martat ovat opettaneet jo vuosisadan ajan, mutta olosuhteet ovat muuttuneet. Viimeiset 60 vuotta olemme lisänneet kulutustamme, mutta nyt sitä on vähennettävä. Muuten jätämme tuleville sukupolville perinnöksi paljon huonomman maapallon, kuin itse aikanamme saimme.
Viimeiset viisi vuotta marttojen ympäristöneuvonnan keskeisin asia on ollut ilmastonmuutos. Koulutustilaisuuksissa on kerrottu ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä ja annettu käytännön neuvoja, joiden avulla jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Aiheina ovat olleet kulutusvalinnat, lähiruoka, energiankäyttö sekä jätteiden välttäminen ja lajittelu.
Pienet, helposti toteutettavat muutokset jäävät pysyviksi. Martan ilmastoteko –kilpailussa vuonna 2006 etsittiin näitä tekoja. Kilpailulomakkeessa esiteltiin arkipäivän valintoihin, energiankulutukseen ja liikenteeseen liittyviä helposti toteutettavia muutoksia omassa käyttäytymisessä. Kilpailija valitsi luettelosta yhden teon joka kuukausi ja kokeili tekoa kuukauden ajan joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa. Kilpailun tarkoituksena oli kokeilla erilaisia arkisia ympäristöystävällisiä tapoja: käyttää kestokassia ja joutsenmerkkituotteita, lajitella jätteitä, alentaa huonelämpötilaa, suosia kimppakyytejä. Jokaista tekoa kokeiltiin vähintään kuukauden ajan. Sitten arviointiin, voisiko muutoksesta tulla pysyvä tapa.
Kestokassi kulki lähes jokaisen vastaajan mukana. Uusia kasseja tehtiin omaan ostoskoriin ja lahjaksi ystäville. Biojäte, pahvit ja kartongit kulkeutuivat keräykseen, kun kierrätysastiat olivat omassa taloyhtiössä tai vaivattoman matkan takana. Jos ilmastoteko on helppo, sillä on edellytykset muuttua pysyväksi.
Kirjoittaja on Marttaliitto ry:n puheenjohtaja ja Maailman maaseutunaisten liiton Euroopan alueen puheenjohtaja kaudella 2007-2010. Marttaliitto on Suomen UNIFEMin jäsenjärjestö.
