Etelä-Amerikka on kokenut lukuisia ilmastonmuutoksia. Jääkausien väliseen lämpökauteen ihminen tuo todennäköisesti nyt osansa. Luultavasti ilmastonmuutos tulee koettelemaan ankarammin kehitysmaita. Sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuksien, rankkasateiden, hirmumyrskyjen, yms. ennustetaan lisääntyvän. Vaikutuksilla Brasiliaan saattaa olla globaaleja seurauksia, jos Amazonian tasapaino järkkyy.

Ilmastonmuutoksen mahdollisista seurauksista on saatu esimakua Etelä-Brasiliassa. Tiettyä aluetta korventaa kuivuus menetettyine satoineen, kun toinen hukkuu tulviin ja maanvyörymiin. Vuonna 2004 alueelle iski Etelä-Atlantille uusi ilmiö - pyörremyrsky Catarina. Brasilialaiset olivat ymmällään. He olivat pitkään ylpeilleet sillä, ettei maassa ole luonnonkatastrofeja. Eikö Jumala olekaan brasilialainen, kuten diktatuuri oli aikoinaan uskotellut? Usko on koetuksella ja järkkynee entisestään. Rannikon suurkaupungit hiekkarantoineen voivat joutua veden valtaan. Silti ilmastonmuutoksesta puhutaan verrattain vähän.

Naiset muuttuvassa ilmastossa
Naisten asemaa ilmastonmuutoksessa on pohdittu vain vähän. Sukupuolten roolia onkin haasteellista arvioida objektiivisesti ja yleistämättä. Mutta ilmastomallitkin perustuvat oletuksiin.

Naiset ovat enemmistönä Brasiliassa. Nainen on perheitä ja yhteisöjä koossa pitävä voima, mutta etenkin köyhien asema on heikko. Nainen ei monesti ole mukana ympäristöä ja luonnonvaroja koskevassa päätöksenteossa. Siksi kansalaisjärjestöissä korostetaan naisten roolia ja -osallistumista. Naisen asema on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Afrikassa ja Aasiassa.

Mutta miten naisten käy ilmastonmuutoksessa? Lähtökohdaksi voidaan ottaa ympäristönmuutosten ja luonnonkatastrofien seuraukset. Naiset ovat alttiimpia fyysisesti heikompina sekä lapsista ja sukulaisista huolehtiessaan. Naisten kuolleisuus on luonnonkatastrofeissa suurin. Köyhyys on usein määräävä tekijä.

Koillis-Brasilia on pitkään kärsinyt kuivuudesta. José Guimaräes Rosa kuvasi teoksessaan Grande Sertão: Veredas kuivuutta pakenevien köyhien karmivaa todellisuutta, jonka Portinari ikuisti maalauksessaan Retirantes (Pakolaiset). Kuivuus ja suurmaanomistus ovat pakottaneet kokonaisia perheitä evakkoon vauraaseen São Pauloon. Se on johtanut latinalaisen Amerikan suurimpaan maaltamuuttoaaltoon. Saippuaoopperoiden houkuttelemina köyhät uneksivat paremmasta elämästä suurkaupungissa. Todellisuus on kuitenkin monesti lohduton: perheet päätyvät slummeihin ja vanhemmat halpatyövoimaksi. Lapset saattavat joutua kaduille ja tyttäret prostituoitua. Slummit ovat alttiita myrskyille, tulville, eroosiolle ja maanvyörymille.

Toinen muuttoaalto on suuntautunut Amazoniaan - tuhoisin seurauksin. Vaimo voi myös jäädä yksin hoitamaan lapsia, kun mies lähtee työn perään muualle, joutuen elättämään heitä kuivuudessa ja köyhyydessä. Lapsikuolleisuus on suurinta Koillis-Brasiliassa. Hiljattain alue kuitenkin tulvi ja satoja tuhansia joutui kodittomiksi.  

Energiatuotantomuodolla on väliä
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste, asettaen meidät suurten valintojen eteen. Se on kuitenkin tullut kuin tilauksesta - on korkea aika pohtia mm. energiaratkaisujamme. Uusiutuvat energialähteet ovat avainasemassa. Ilmastonmuutos voi luoda myös mahdollisuuksia.

Biopolttoaineiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja Brasilialla on niissä 30 vuoden kokemus. Suuri osa maan autokannasta kulkee etanolilla, pienentäen hiilijalanjälkeään ja riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista, vaikka maa on öljyn suhteen omavarainen. Biopolttoainetta tuotetaan mm. sokeriruosta Keski-Brasiliassa. Ennen riistoon perustuneessa viljelyssä panostetaan nyt sosiaalisesti- ja ympäristön kannalta kestävään tuotantoon. Monokulttuuriviljelystä siirrytään kausittaiseen lajikkeiden vaihtoon, jolla estetään maaperän köyhtyminen ja mahdollinen aavikoituminen. Lajikkeita ja kastelujärjestelmiä kehitetään, viljelyä mekanisoidaan ja työntekijöiden oloja parannetaan. Biopolttoaineiden tuotanto voi kuitenkin uhata ruoantuotantoa. Sokeriruoko ei sitä kuitenkaan uhkaa; itse asiassa ruoantuotanto on kasvanut. On myös monia muita biopolttoaineeksi kelpaavia lajikkeita, jotka eivät ole ravinnossa välttämättömiä. Se ei myöskään vaikuta Amazonian sademetsään, koska alue on sokeriruo’on viljelylle sopimatonta.  

Panostamalla uusiutuviin energialähteisiin voidaan kehittää maaseutua. Brasilialla on niihin paljon potentiaalia. Vihreitä työpaikkoja luomalla voidaan pysäyttää maaltamuutto, joka paisuttaa suurkaupunkien slummeja ja sosiaalisia ongelmia, jotka usein kohdistuvat naisiin. Mutta maaseudun kasvavaa vaurautta ja maata pitää jakaa, naisille saada koulutusta sekä osallistaa päätöksenteossa.

Naisilla on oikeus lisääntymisterveyteen
Väestönkasvu on yksi ilmastonmuutoksen syistä. Sitä pitää hillitä syntyvyyden säännöstelyllä. Katolilaisissa maissa naisilla ei juurikaan ole oikeutta perhesuunnitteluun. Abortti on kielletty, eikä kaikilla ole mahdollisuutta ehkäisyyn. Abortteja tehdään laittomasti, usein vakavin seurauksin. Naisen pitää voida määrätä omaa kehoaan.     

Tämän toteutumiseen tarvitaan asennemuutoksia. Brasilialla on pitkä siirtomaahistoria orjuuksineen ja suurmaanomistuksineen sekä suunnattomat luokkaerot ja macho-kulttuuri. Näiden kahleiden katkominen voi olla vaikeaa. Brasilian vakaa demokratiakehitys ja edistykselliset hallitukset tukevat kuitenkin toivetta. Kuivuus ja tulvat saattavat kuitenkin lisääntyä, jolloin vedenkäyttöön ja maanomistukseen liittyvät kiistat voivat kärjistyä ja ruoantuotanto häiriintyä. Naisilla voi olla tässä merkittävä rooli. Sukupuolilla on kuitenkin yhdessä paremmat mahdollisuudet taistella ilmastonmuutosta vastaan – tasa-arvoisina.

Ilmasto muuttuu, mutta muuttuvatko brasilialaiset?

 

Kirjoittaja on geologi (FL), virallinen kääntäjä (portugali-suomi-portugali) ja tulkki. Hän on asunut Brasiliassa 18 vuotta, toiminut Amnestyssä ja yhteistyössä ympäristöjärjestöjen kanssa, sekä työskennellyt Brasiliassa ja Mosambikissa. Viimeiset kaksi vuotta hän harjoitti malminetsinnän sidosryhmätoimintaa Suomessa. Toimii konsultti- ja käännösfirmassaan GeoLanguage Oyssä. Eerola valmistelee väitöskirjaa muinaisten ilmastonmuutosten vaikutuksista Etelä-Brasiliaan.