Kirjoittajainfo

• Jokaisessa artikkelissa tulee olla otsikko. Otsikko on tärkeä, sillä se pyydystää lukijan.
• Jokaisessa artikkelissa tulee olla ingressi. Ingressi on 1-4 lauseen intro tekstiin. Se summaa mistä artikkelissa on kysymys ja sen perusteella moni lukija päättää, lukeeko jutun.
• Tekstit olisi hyvä lähettää word-tiedostoina. Tekstityyppi Times New Roman, pistekoko 12. Ei lihavointeja, kursiiveja eikä sisennyksiä.
• Tekstissä kappaleiden väliin ei tule tyhjää riviä. Tyhjä rivi tulee jaksojen väliin. Unifemin lehdessä jaksojen välissä käytetään väliotsikoita. Poikkeuksena pääkirjoitus, toiminnanjohtajanpalsta ja kolumnit.
  Esim: ”Sukupuolittuneet näkemisen tavat ovat juurtuneet syvälle länsimaiseen kulttuuriin. Sen vuoksi niiden muuttaminen on haasteellista. Vaikka sukupuolikuvat ovat saaneet monipuolisempia muotoja länsimaisessa mediakulttuurissa, noudattaa valtaosa populaareista naiskuvista kaavaa, jossa kaunis ja vähäpukeinen nainen poseeraa oletetulle miesyleisölle.
  KAPPALE. EI VÄLIÄ.
  Mediassa esiintyvät sukupuolikuvat ovat mielenkiintoisia ja moninaisia. Ja ennen kaikkea niitä on mahdoton välttää kohtaamasta.
  JAKSO VAIHTUU. VÄLI JA VÄLIOTSIKKO
  Media tasa-arvokehityksen jarruna vai kaasupolkimena?
  Vuonna 1979 hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW), jonka on tähän mennessä allekirjoittanut yli 185 maata. Sopimus velvoittaa osalliset valtiot kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimiin sukupuolia koskevien stereotyyppisten roolien ja ennakkoluulojen poistamiseksi ja tasa-arvoisten sukupuolikäsitysten synnyttämiseksi.”
• Tekstin loppuun aina kirjoittajan ja mahdollisen kuvaajan nimi.
• Juttujen pituus lasketaan merkkimäärän mukaan. Merkkimäärässä huomioidaan välilyönnit. Artikkelien pituus on 2 000–5 000 merkkiä. Kolumnit, kuukausilahjoitus ja pääkirjoitus 2 000–2 500 merkkiä. Lyhyemmät pätkät, esim. Unifem maailmalla, ovat noin 500–1000 merkkiä.
• Kirja-arvostelut: Pituus 1 000 merkkiä. Arvostelussa tulee olla otsikko, ja tekstin lopussa kirjoittajan nimikirjaimet, kirjan kirjoittajan nimi, kirjan nimi ja kustantaja ja kustannusvuosi. Esim: Khaled Hosseini, A Thousand Splendid Suns. Riverhead 2007.
• Tapahtumakalenteri: Yhden tekstin max. pituus on 300 merkkiä. Jokaisen tekstin lopussa tulee olla: tapahtumapaikka ja mahdollinen osoite, tapahtuman kellon aika ja päivämäärä.
• Paikallistoimikunnissa tapahtunutta: Tekstin maksimipituus on 800 merkkiä.
• Unifem-lehdessä käytetään sitaatteja kun lainataan haastateltavan suoraa kommenttia.
  Siis EI NÄIN: -kohta on joulu, Jaakko sanoi.
  VAAN NÄIN: ”Kohta on joulu”, Jaakko sanoi

Kolumni

• Kirjoittajan oma näkemys, aihepiiri on lähes rajaton
• Kirjoitetaan omalla nimellä (ja yleensä myös kuvalla)
• Aiheeseen voi mennä esim. omien kokemusten, muilta kuullun tai luetun kautta
• Persoonallinen ote suotava
• Myös kolumnien ja pakinoiden on pysyttävä hyvän journalistisen tavan rajoissa, mutta niissä sallitaan tavanomaista rajumpi kielenkäyttö

• Vastaa kysymyksiin mitä, missä milloin, kuka, miksi
• Mene suoraan asiaan, kirkasta kahdessa-kolmessa lauseessa, mistä on kyse. Kerro tärkeimmät asiat heti alussa
• Kirjoita niin, että toimitussihteeri voi tarvittaessa lyhentää juttua lopusta päin
• Mitä lyhyempi ja nasevampi, sitä varmemmin uutinen luetaan kokonaan

• Varaa haastatteluun riittävästi aikaa
• Pura aineisto mahdollisimman pian, jottei haastattelun tunnelma unohdu
• Lukijalle pitää avautua, miksi juuri tätä henkilöä haastatellaan - anna haastateltavan persoonan päästä esille
• Jos haastateltava käyttää monimutkaista kieltä ja sivistyssanoja, ne pitää avata lukijalle tekstissä
• Laajat juttukokonaisuudet kannattaa pilkkoa kahteen tai useampaan juttuun, joista yksi on selkeästi pääjuttu
• Tee henkilöstä tai muusta jutun kohteesta (matkakohde, projekti, yhteisö tms.) tiivis taustoittava faktalaatikko, jolloin voit itse jutussa keskitytyä varsinaiseen viestiin